(The English text is after the Finnish one)
Elämme keskellä maailmanhistorian suurinta muutosta! Mikään ei enää tule olemaan kuin ennen! Tällaisia ja vastaavia otsikkoja näkyy lähes joka päivä erilaisissa viestimissä ja blogeissa. Dramatisoimalla toki aina voi tehdä vaikutuksen, mutta otsikot kuvaavat myös ymmärryksen ja historian tietämyksen puutetta. Lisäksi ne kuvaavat sitä vaikeutta, joka meillä on hahmottaa pidempiä aikajaksoja joko taaksepäin tai eteenpäin.
Kun luolaihmiset aikoinaan keksivät tulen, he tuskin hihkuivat elävänsä historian suurinta murrosta, vaikka kiistatta tulen keksiminen oli sellainen. Samaa voitaisiin esimerkiksi sanoa maanviljelyksen kehittämisestä, kirjoitustaidosta, kaupunkien kehityksestä ja vaikkapa kirjapainotaidosta. Nämä kaikkihan on keksitty tai ne ovat kehittyneet satoja tai tuhansia vuosia sitten. Kukaan ei varmaan kiistä niiden merkitystä ihmiskunnan kehityksessä. Nykyisen tehdään paljon suuria asioita, mutta kuitenkin ne ovat vain jatkumo niille asioille, joita ihmiskunta on kehittänyt historiansa varrella.
Jos peruutuspeiliin katsominen on niin vaikeaa, niin entäpä tulevaisuuteen? Kuinka monta ennustusta on tehty vuosien varrella siitä, miten meidän nyt jo pitäisi asua avaruusasemilla, autojen pitäisi lentää (kas kun ei lehmien) ja kuinka meidän ei enää tarvitse tehdä töitä, koska robotiikka ja tietotekniikka hoitaa sellaisen pikkuasian. Ihmisen elinkaari on toki pidentynyt, mutta kuitenkin se on noin 70-90 vuotta. Meidän kykymme hahmottaa asioita taaksepäin ulottunee omaan lapsuuteemme, ehkä noin 30-40 vuoden päähän ja eteenpäin ehkä 10-20 vuoden päähän. Me kaikki koemme aina elävämme maailmanhistorian tärkeintä aikaa, koska kykymme ajan ja historian ymmärrykseen on riittämätön.
Kun tiedon määrä jatkuvasti kasvaa, tämä tarkoittaa sitä, että unohdamme helposti monia, jo hyviksi koettuja asioita, pyrkiessämme omaksumaan niitä uusia – joko tarpeellisia tai tarpeettomia asioita pieneen päähämme. Ja kun lisäksi elämme instant-maailmassa, jossa kaiken pitää tapahtua heti, nyt ja pian, emme edes kykene löytämään harmaista aivosoluistamme niitä tärkeitä asioita.
Joten, rauhoitutaanpas nyt ja sovitaan että vedetään syvään henkeä ja mietitään vaikkapa liike-toiminnan kannalta niitä tärkeitä asioita. Jotta pärjäämme pitää tulojen olla menoja suuremmat ja kattaa myös tulevaisuuden kehittämistarpeet. Meidän tulee kyetä tekemään tuotteita tai palveluita, joita asiakkaat haluavat ostaa. Eivät liiketoiminnan perusasiat mihinkään ole muuttuneet. Vastaavasti vuosien varrella on julkaistu valtava määrä erinomaisia liiketoiminnan oppaita ja ohjeita, joiden sisältö ja opit ovat edelleen ihan relevantteja. Kaikkihan me Kotlerimme, Sun Tzumme ja Clausewitzimme osaamme, mutta kuka muistaa 1980-luvulla kirjoitettua kirjaa ”Riv pyramiderna!” Kyseessähän on tuolloisen SAS:in muutosjohtajan Jan Carlzonin erinomainen opus siitä, miten luutunut organisaatio muutetaan asiakaskeskeiseksi menestystarinaksi.
Kyse on mielestäni siitä, että me luulemme, että pysyäksemme valtavirrassa, meidän on unohdettava kaikki historiamme myötä kehittynyt tieto ja rynnättävä suinpäin sinne missä kaikki muutkin ovat. Tämän jutun otsikon mukaan siis se unohdettu resurssi on se tieto, taito ja osaaminen, joka on käytettävissämme, jos vain hiukan jaksamme tehdä datalouhintaa historiassa. Vaikka teknologia ja uudenlainen sosiaalisuus muuttaakin käyttäytymisen mahdollisuuksiamme, ei ihmisen peruskäyttäytyminen ole mihinkään muuttunut. Kyllä ne Maslowin määrittelemät tarpeet meidän käyttäytymisessämme on edelleen tunnistettavissa.
Siispä, kun seuraavan kerran joudut tekemään päätöksiä, tee se eri tavalla kuin muut. Rauhoitu, keskity, arvioi tilanne, kaiva omaa kokemuspiiriäsi ja tutustu historiaan. Voit yllättyä miten monia hyviä ratkaisumalleja historia tarjoaa. Hyviä tiedonlähteitä ovat paitsi liiketoimintaan liittyvä kirjallisuus, myös poliittinen kirjallisuus. Kannattaa myös muistaa, että toimimalla eri tavoin kuin muut, voit löytää sellaisia ratkaisuja, joiden avulla rakennat itsellesi kilpailuetua.
Undervalued resource for better decisions
We are in the middle of the greatest change in the history of mankind! Nothing is going to be same as it used to be! These are the kind of titles we are used to read in the media everyday. By dramatizing things can always make an impact, but these titles also show the lack of understanding and knowledge of history. They also describe the difficulty we humans have in trying to perceive longer time periods either backwards or forward.
When the cave men discovered how to use the fire in cooking food, I doubt that they ran out from the caves and cried: “We have made a technological breakthrough!”, although they did one. The same can be said of inventions like developing the agricultural skills, developing the arrowhead writing, urbanization or inventing the book-printing device. All these inventions or developments have been done hundreds or even thousands of years ago. Nobody can deny their importance in the development of mankind. There are big things done nowadays, but they are only natural continuum to those issues that have been done earlier.
If it is difficult to look backwards towards history, how about then looking towards the future? How many predictions we have seen about developments like how we should now live in the space stations, how the cars should fly (how about cows?), and how we do not anymore need to work, since robots and advanced computers do it for us. People are living older, but still our average age is something like 70-90 years. We can visualize time backwards until our childhood, maybe 30-40 years and towards the future maybe 10-20 years. We all, as individuals, feel that we are living the most important time in the history, since we are in the middle of it.
Since the amount of information is growing rapidly, we easily forgot many, proved to work, issues, when trying to absorb the new ones – either necessary or unnecessary. And since we are living in an instant world, where everything should happen just now, at once, soon – we cannot find those good lessons that history has provided for us in our brains.
So, let us calm down for a second, take a deep breath and think about those important issues in the business environments. We should have bigger earnings than our costs are and we should also earn money to cover our future investments. We should make products or services that the customers are interested in. The basics of business has not expired, the tools and platforms for executing those have changed.
During the past years people have written excellent books and guides for business – most of them are still quite relevant. We all have read our Kotler’s, Sun Tzu’s and Clausewitz’ – but who can remember e.g. an excellent book from the 1980’s: “Riv pyramiderna!” from Jan Carlzon. This guy was the CEO of SAS airline and described in his book how to change and old-fashioned, stiff and bureaucratic company into customer-oriented, successful airline.
We all think that in order to stay in the middle of the current hype, we should forget everything that we have learned of the history and stumble forward to the place or mind-set where everybody else is. So, as the title says, the undervalued resources are the information, skills and capabilities that have been honeyed during the history. It is easily available if you just know where to look. Although technology and modern social environment changes the way we operate, the basics of human are still the same. The needs described in Maslow’s triangle are still clearly recognisable in our behaviour.
So, next time when you face difficult decision, do it differently. Calm down, focus, estimate the situation, dig your grey brain cells and do the data mining in the history. You may surprise how many useful solutions the history offers. Good sources are e.g. business books, political books and the history of warfare. It is worth remembering that by acting differently, you will find solutions that provide you more competitive skills.