(The English text is after the Finnish one)
(photo www.venturebeat.com)
Tuolloinen valtiovarainministeri Iiro Viinanen sanoi aikoinaan, että me emme pärjää pesemällä toinen toistemme paitoja. Nyt ainakin palvelutuotannossa vaikuttaa siltä, että me olemme menossa juuri siihen. Yhä uudet applikaation muuttavat palveluntarjontaa tekemällä yksityisestä ihmisestä, jolla on hallussaan jokin tarpeellinen resurssi, palvelun tuottajan, joka voi tarjota resurssiaan muiden ihmisten käyttöön. Tämähän toteutuu vaikkapa vain kaikkien tuntemilla Uberin ja AirBnB:n sovelluksilla – toinen tarjoaa kuljetuspalveluja omalla autollaan ja toinen majoituspalveluja omassa kodissaan. Vastaavia ovat myös vaikkapa Piggy Back (USA) ja Piggy Baggy (Suomi), jotka tarjoavat tavaran- tai henkilökuljetuspalveluja ja vaikkapa Handy USA:ssa, joka tarjoaa kaikenlaisia kädenosaajia kätevästi kaikkien käyttöön.
Nämähän ovat disruptiivisia liiketoimintamalleja jos mitkä. Kysymys tietenkin kuuluu, että mitä tapahtuu vaikkapa arvonlisäverotuloille, koska tällaiset yhden hengen toimijat eivät maksa alvia, koska ansaintaraja jää sen verran pieneksi. Palvelutarjonta on siis menossa siihen suuntaan että jokaisessa meissä asuu pieni yrittäjä. Ketäpä meistä ei lisäansio kiinnostaisi ja jos meillä on käyttämätön tai vain osan aikaa käytössä oleva resurssi, miksi emme ala tarjoamaan sitä käytettäväksi. Samaa liiketoimintamallia voidaan soveltaa lähes rajattomasti, kunhan vaan tunnistamme missä on vajaakäytössä olevia resursseja (tilaa, koneita, ihmisiä jne.) ja missä ovat niitä resursseja tarvitsevat ihmiset. Sitten vaan koodaamaan applikaatiota ja padam! uusi mainio sovellus on syntynyt.
Ainakin palvelujen tuottamisessa tämä tuntuu toimivan. Uusissa palveluissa on toki muitakin ulottuvuuksia, oman tilan tai auton vuokraaminen voidaan tehdä edullisesti, koska pääomakustannuksia ei hintoihin juuri lasketa. Markkinoinnin hoitaa applikaatio ja siivouksen ym. ylläpidon yrittäjä itse. Merkittävä tekijä näiden palveluiden suosioon on paitsi hinta, myös helppous ja pari uutta ulottuvuutta. Vaikkapa Uberin kautta kuljetuksen tilaaminen on helppoa, lisäksi voit seurata auton tuloa ja tarkistaa muiden käyttäjien arviot kuljettajasta. Tämä muiden tekemä vertaisarviointi on yksi uusien palveluiden keskeisistä tekijöistä, koska sillä rakennetaan palveluun luottamista. Luottamus on tärkeää, koska kyse on yksittäisistä ihmisistä – yrityksillä luottamuksen tuottaa yhtiö, kiinteä liikepaikka, erilaiset viranomaisrekisterit ja niihin liittyvät velvoitteet.
Uudet palvelut eivät kuitenkaan aina tarkoita sitä että ne tuhoaisivat koko olemassa olevan businessmallin. On asioita, joihin uudet one-to-one mallit eivät helposti taivu: vaikkapa kokousten järjestäminen hotelleissa on haastavaa AirBnB:llä, ei toki ihan mahdotonta. Samoin monet taksipalvelut eivät hevin taivu Uberille, esimerkiksi vaikkapa koulukuljetukset tai invataksit. Olisi myös varsin mainiota nähdä autojono vaikkapa Hartwalla areenalla olleen konsertin jälkeen, jossa ammattitaksit ja Uber –kuljettajat odottava ”sulassa sovussa” asiakkaitaan.
Sen sijaan että perinteiset toimijat aloittavat viivytystaistelut uuden tyyppisiä toimijoita vastaan, olisi paljon mielekkäämpää pohtia, miksi uudet toimintamallit toimivat ja mitä niiden ominaisuuksia voisi ns. perinteinen toimija hyödyntää. Itse käytän takseja aina silloin tällöin ja arvostaisin paljon helppoa mahdollisuutta arvioida taksin kuljettajaa jälkeenpäin (kuten vaikkapa Uberilla on). On nimittäin ollut aivan loistavia kuljettajia ja myös kuljettajia siitä toisesta päästä. Helposti annettava asiakaspalaute on oivallinen keino kehittää toimintaa.
Vaikka taloutemme ongelmia ei ratkotakaan toistemme paitoja pesemällä, niin kyllä tällaiset uudet toimintamallit tuovat merkittävää lisäarvoa talouteen. Niissä on usein pohdittu paljon tarkemmin sitä, mikä on asiakkaalle oikeasti tärkeää ja miten paljon asiakas on halukas maksamaan siitä. Lisäksi palvelun ostaminen on tehty helpoksi ja siihen on rakennettu meitä sosiaalisia eläimiä kiinnostavia ominaisuuksia. Joten ei muuta kuin kehittämään Wash-My-Shirt –appsia.
One-to-one economy?
The Finnish one-time minister of the finance said famously in the early 1990’s that: ”We cannot manage just washing each others shirts”. Finland was at that time suffering poor economic situation, as we have now too. Well, now when you look at the service providers it seems that we are heading just to that position. New apps that are launched continuously are making single persons as service providers. If a person has some necessary resource – like car or apartment – he can offer it to other people using these clever apps and making some money too. Everybody knows Uber and AirBnB that operate just like this – the other one offers transport services and the other one offers accommodation services. There are also other apps following similar principles: Piggy Back (USA) and Piggy Baggy (Finland) act like Uber in packet transport services and Handy (USA) matches all kinds of handymen with people who need some help in e.g. home maintenance.
These are real disruptive business models if any. There are many interesting questions regarding these Service. For example they are not paying VAT (at least in Finland) because the single persons turnover is so small that they do not need to pay. So this has an affect on the taxman’s income and our economy too. Because of this they are also very price competitive, what is one reason for their success. The service business is going towards this direction and soon we all find a small service provider inside ourselves. Who is not interested in earning some extra money and if we have some unused resource – like car – why not offering it to the needy people. The same business model can be expanded in many areas. We just have to identify an poorly utilized resource (space, machines, people etc.), figure out the demand and create an app to make these meet.
This seems to work well at least in services. These new services have also other dimensions: the price levels are low, since the capital costs are normally not included in the prices. The marketing is done by the app and the cleaning and other maintenance is done by the service provider himself, but maybe not always included in the price. Additionally, using these services is made really easy for the customer. And there is more: when you have ordered your Uber to you, you can follow its coming through the app and you can make your decision based on the comments people have written about this driver. This evaluation is one of the key elements, since with that you build trust on the service. Trust is essential since the service providers are individual people – the companies have trust elements build in their legal structure and status.
New services do not always destroy the existing business. There are things that these new services cannot easily do. Arranging e.g. meetings in hotels is still much easier that using AirBnB. Also many special taxi services do not easily fit to the Uber’s model, like school transports or transport for the handicapped people. It would also be very entertaining to see regular taxis and Uber cars queuing outside some big sports arena in same line and offering transport to the people.
Instead of fighting loosing battles with these new business models, it would be much more profitable to think, how the traditional operators can utilize these modern features. I use regular taxis quite often and I would appreciate a feature, in which you could easily rate the taxi driver. I have had some excellent drivers but also some people who are clearly in a wrong job. A customer feedback that can be done easily is a good way for developing business.
Although our problems in the economy are not solved by washing each other shirts, these new business models offer clear added value to our service industry. They have thought very carefully, what is important to the customer and how much he is willing to pay for that. The buying of the service is made ridiculously easy and they have in-built social features that suit us. So, I think I start coding this Wash-My-Shirt app right away.